1. Mitä miehen elämään kuuluu pesäpalloilun ohella?

- Kolme lasta (Aleksi 15, Venla 11 ja Eelis 4) harrastavat liikuntaa päivittäin, joten arkena vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa joko vaimolta tai itseltä. Kun tytöllä alkaa jääkiekkoharjoitukset klo 16.00, tarvitaan myös työnantajalta joustoa lasten harrastuksien takia. Onneksi Jyväskylän Liikuntapalvelut suhtautuu myönteisesti näihin asioihin ja mahdollistaa henkilöstön työajan joustot. Työnkuvani on varaussuunnittelija, mihin sisältyy kaupungin kaikkien liikuntatilojen vuorojen varaaminen ja vuorosuunnittelu.

2. Miten aikoinaan päädyit pesäpallon pariin?

- Nuorena harrastin totisemmin jääkiekkoa, alppihiihtoa ja pesäpalloa. Jääkiekko jäi pois kuviosta noin 13-vuotiaana kesken kauden ja alppihiihto saman talven jälkeen. Jäljelle siis jäi pesäpallo, jonka saloihin minut on luontevasti vienyt oma isä. Hän pelasi urani alkuajat Puurtilan Kisa-Pojissa ja toimi samalla juniorivalmentajana sekä tuomarina. Tarina on siis varsin tuttu.

3. Oliko jo pelaajauran aikana selvää, että sen päätyttyä siirryt pelinjohto/valmennushommiin?

- Jo nuorena minulle opetettiin seuratyön merkitystä. Osittain siitä syystä olen ensimmäisen kerran toiminut junioreiden pelinjohtajana 1989 Kemissä, E-tyttöjen kanssa. Tuolta Kemin leiriltä on varmaankin jäänyt elämään sisälle halu "johtaa joukkoja". Lisäksi pelaajauran aikana pelinjohtajat, joiden alaisuudessa olen toiminut, ovat antaneet minulle varmasti erilaisia tapoja tehdä tai ajatella sekä suuntaa pelinjohtotyylille, jota itse olen toteuttanut.

4. Millaiselta seura Kankaanpään Maila on ensivaikutelman perusteella?

- Ensivaikutelmana on uudistunut ja omia junioreita arvostava yhteisö, joka arvostaa omaa historiaansa ja jonka katse on tulevaisuudessa.

5. Sinulla on tosiaan pari vuotta taukoa Superpesiksestä ja olet ollut sen aikaa juniorivalmennuksessa mukana. Uskotko, että olet jotenkin muuttunut pelinjohtajana tänä aikana, kun olet saanut vähän etäisyyttä pääsarjatason pesikseen?

- Olen varmasti muuttunut! Samalla on pakko myös todeta, että olen kyllä eri valmentaja, mikäli olen E-tyttöjen joukkueessa kuin miten toimin C-poikien joukkueessa, Superpesiksestä puhumattakaan. Varmasti omat lapset, joita olen valmentanut allekirjoittavat tämän. Luulen että nuorempaan päähän on tullut hieman särmää, kun taas vanhemmasta päästä kulmat ovat vähän hioutuneet!

6. Millaista pesäpalloa haluat joukkueesi kesällä esittävän satakuntalaiselle pesäpalloyleisölle?

- Haluamme näyttää kaikille yhtenäisen ja nuoruuden intoa täynnä olevan joukkueen, joka pystyy myös yllättämään kaikki niin kotikentällä kuin vieraissa.

7. KaMan tulevan kauden joukkue on keski-iältään Superpesiksen nuorin. Lisäksi suurin osa pelaajista tulee olemaan suuremmassa roolissa kuin kertaakaan aiemmin urallaan – ainakin pääsarjatasolla. Millaisena tilanteena näet tämän pelinjohtajan näkökulmasta?

- Kun joukkueesta poistuu paljon kokemusta ja tilalle nostetaan omia junioreita, on tilanne aina haastava. Tosiasia on kuitenkin se, että vaikka hyppäys juniorisarjoista Superpesikseen on melkoinen, on meillä käytössä valtakunnan valiot omassa ikäluokassaan. Uskon, että kesän aikana he saavat mahdollisuuden näyttää taitonsa Superpesiksessä ja lisäksi uskon voimakkaasti vielä parin nuoren läpimurtoon ja pelipaikan vakiinnuttamiseen edustusjoukkueessa. Nuoret tarvitsevat vielä paljon harjoitusta, mutta samalla he saavat paljon tärkeää oppia kokeneemmilta pelaajilta ja antavat taas heille takaisin myös lisää virtaa. Uskon vahvasti, että kun sarjat alkavat toukokuussa, olemme valmiita taistelemaan sarjapisteistä tasaväkisesti kaikkien kanssa. Siihen tarvitsemme kotikentälle kaiken kotiyleisön tuen - saavuthan siis antamaan tukesi ja kannustamaan.

8. Millä mielin odotat yhteistyötä päävalmentaja Olli Viljarannan ja muun valmennustiimin kanssa?

- Kun tein päätöksen liittyä joukkueeseen, oli valmennuksen koostumus yksi ratkaisevista tekijöistä. Ollin kanssa käydyt keskustelut ovat jo saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että KaMassa tehdään määrätietoisesti ja ammattimaisesti työtä tulevaisuuden menestystä kohti. Ollin ja Pasin (Vanhatalo) kokemus tuo joukkueelle itsevarmuutta ja lisää näkökulmia, niin harjoitteluun kuin taktiselle puolelle. Fysiikkaharjoittelussa Jani (Narmio) on ottanut kokonaisvaltaisesti huomioon yksilön kehittämisen lajia silmällä pitäen, yhteistyössä lajivalmennuksen kanssa. Tulemme varmasti täydentämään näkemyksiämme ja kokemuksiamme niin, että saamme lisää näkökulmia lajistamme.

9. Miten kuvailisit itseäsi ihmisjohtajana?

- Olen aina ajatellut pelinjohtajan olevan kuin "hyvä ystävä", jotta ihmissuhteet eivät ole esteenä parhaan suorituksen tekemiseksi ja jolloin auktoriteettikin syntyy helpommin, kun joukkueen sisällä elää hyvä henki ja selkeät roolit. Olen kriittinen ja elän tunteella sekä olen omistautunut lajille, joka on antanut ja tulee antamaan minulle vielä paljon hienoja hetkiä.

10. Millainen ohjelma joukkueella on ennen helmikuussa pelattavaa Halli-SM-alkuturnausta?

- Talvikaudella harjoittelemme muutaman kerran Seinäjoki Areenalla sekä Porin Karhuhallissa. Tammikuun lopulla pelaamme Kotkassa kaksi peliä, joiden tarkoituksena on selkeyttää sisäiset roolit, kokeilla muutamia ulkopelipaikkoja sekä keskittyä joukkueena toimimiseen ottelussa. Helmikuun Halli-SM-turnauksessa vastassa on JymyJussit ja Koskenkorva, jotka molemmat lukeutuvat päävastustajiimme kesällä. Seinäjoen alkuturnauksessa tavoitteenamme on jatkoon pääsy lopputurnaukseen Joensuuhun.

Jarkko Huhtala